Radio | Uutisviikko selkosuomeksi | sunnuntai 28.4.2024

Suomen kansalliseepos Kalevala

Uutisviikon aiheena on Suomen kansalliseepos Kalevala. Kalevalalle on annettu Euroopan kulttuuriperintötunnus. Nyt kerromme lisää Kalevalasta.

Suomen kansalliseepos Kalevala

Kalevalasta otetaan uusia painoksia. Kuva: Arja Lento / Yle

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Kansalliseepos tarkoittaa runoelmaa eli laajaa runoa, jolla on erityinen merkitys kansakunnalle.

Kansalliseepokset kuvaavat jonkin kansan luonnetta ja historiaa. Esimerkiksi Islannin kansalliseepos on Edda ja Kreikan Ilias ja Odysseia.

Kalevala sai huhtikuussa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen. Euroopan komissio sanoo, että Kalevala on osa yleiseurooppalaisia aatevirtauksia ja eeposperinnettä.

Monet kansalliseepokset sisältävät runoja, joita on kerrottu ja laulettu monta sataa vuotta. Kalevalan kokosi Elias Lönnrot.

Elias Lönnrot

Elias Lönnrot (1802 - 1884) oli suomalainen monitietäjä. Hän oli esimerkiksi kielentutkija, lääkäri ja suomen kielen uudistaja. Runonkeruumatkat olivat hankalia, koska aina ei ollut teitä ja vesien ylittäminen oli vaarallista.

Lääkäri Elias Lönnrot alkoi koota noin 200 vuotta sitten runoelmaa kansanrunoista. Kalevala on Lönnrotin runoelma, vaikka sen perusta on kansanrunoissa.

Lönnrot loi eepoksen yhdistelemällä eriaikaisia ja erilaisia kansanrunoja. Osan runoista Lönnrot loi itse.

Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Uusi Kalevala ilmestyi vuonna 1849.

Lönnrot teki 20 vuoden aikana pitkiä matkoja, kun hän kiersi keräämässä runoja. On laskettu, että Lönnrot kulki joka vuosi matkan, joka vastaa matkaa Suomen päästä päähän.

Maailman synty ja kansat Kalevalassa

Kalevalan runomitta on kalevalamitta eli nelipolvinen trokee. Siinä on paljon alkusointuja eli sanan ensimmäiset tavut ovat muistuttavat toisiaan. Suomen kielessä on helppoa muodostaa alkusointuja. Kuva: Yle

Kalevalan alussa kerrotaan, että maailma syntyi sotkalinnun munasta.

Kalevalassa on kaksi kansaa, Kalevala ja Pohjola. Runoelma kuvaa esimerkiksi näiden kansojen kiistoja ja matkoja. Tapahtumat päättyvät kristinuskon tuloon.

Kalevala antaa edelleen vaikutteita esimerkiksi taiteisiin ja käsityöhön. Myös fantasiakirjallisuus ja vaikkapa metallimusiikki ottavat vaikutteita Kalevalasta.

Kalevala on käännetty yli 60 kielelle - myös selkosuomeksi.

Lemminkäisen äiti on Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1897. Lemminkäinen on suomalaisen kansanperinteen sankari. Lönnrot loi Kalevalan Lemminkäis-hahmon yhdistelemällä monia kansanrunouden hahmoja. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Uutisviikon aihe oli Kalevala. Kerrataan vielä tärkeimmät asiat.

Kalevala on Suomen kansalliseepos.

Elias Lönnrot kokosi Kalevalan noin 200 vuotta sitten.

Kalevala sai huhtikuussa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen.

Tämä oli Uutisviikko selkosuomeksi, tavataan taas. Kuulemiin!